March pics from my phone

| Todistuskin tuli vihdoin postissa 👌. | 🌀 |

| Pitihän sitä valmistumista vähän juhliakin. 🍾 |

| 🤳 | Tyynyliinan heitin roskiin, pussilakana sai vielä jäädä jos joskus tarvii. |

| Ennen ja jälkeen pesun. Menisköhän nää vielä toiset seittemän vuotta? |

| Homemade 🍕. |

| Oli varmaan vaan ruosteiset luistimet, kun ei tullut luistelusta yhtään mitään.. |

| 🌤️ |

| Lisää 🥂. | 🐛 |

| 🍰 | 🌹 |

| Tyhmä peli, vaikka olinkin voittajatiimissä. | Vuosi vuodelta värit vähenee vaatekaapissa. |

| ☕ | 💅 |

| 🍌🍓🌪️ | 🏢 |

| Operaatio tavaraa kirpputorille. Kakstaso pöytä nro 102 vielä hetken aikaa. |

| 🍕 w/ bros. | Etsi kuvasta koira. |

| 😋 | Huomenta. |

| 🍫🥚 | 🌷 |

| Jäättömät kadut 💕. | Ihan hyvää, vaikkei kyllä ihan Dominoille maistukaan. |

| ☀️ | 🐣 |

My past 10 years in a nutshell

Melko usein tulee otettua blogipostauksiin enemmän tai vähemmän inspiraatiota muiden blogeista tai videoista, mutta ihan tälläiseen postaukseen en ole kyllä törmännyt missään. Sellaisia postauksia ja videoita olen kyllä nähnyt, missä on kerrottu esimerkiksi hius- tai pukeutumistyylin kehityksestä vuosien saatossa, mutta en sellasia missä olisi käyty läpi kokonaisia vuosia ja niiden kohokohtia. Valitsin vuosimääräksi kymmenen vuotta, koska se nyt on aika kiva luku, eikä sitä aiemmissa vuosissa juuri ole mitään mainittavaa. 2007 pääsin ala-asteelta yläasteelle ja kävin iskän kanssa Evanescencen konsertissa. Sitä aiempiin vuosiin mahtuu vain perus ala-astetta ja muuta tylsää. Joten aloittakaamme vuodesta 2008.

Quite often I take more or less inspiration for blog posts from other people's blogs or videos, but this kinda post I haven't seen anywhere. I've seen post that only focus on like the changes of style or hair during the years, but never one with a recap of an entire year. I chose ten years, because it is a nice number, and I don't really have much to tell about the earlier years. 2007 I went from primary school to lower secondary school and went to see an Evanescence concert with my dad, and the years before that are just about basic elementary school thigs. So lets start with 2008.

2008 vuodestakaan ei ole ihan hirveästi kerrottavaa. Kesällä käytiin iskän kanssa Avril Lavignen konsertissa. Keväällä äiti toi mulle Pariisista punaset Converset ja ne olikin sitten parin vuoden ajan lähes ainoat kengät mitä käytin. On ne mulla vieläkin, mutta koska pohja on lähes puhki kulunut, ei niitä oikein tule enää käytettyä.

2008. There's not a lot to say about this year either. In the Summer my dad and I went to see an Avril Lavigne concert. In the Spring my mum brought me a pair of red Converse from Paris. For a couple of years those were pretty much the only shoes I used. I still got them, but since the sole is so worn off, I barely ever wear them nowadays.

2009 oli kiva vuosi, sanoisin ehkä jopa mun suosikki tähänastisen elämäni vuosista. Tähän vuoteen mahtui monta unohtumatonta juttua, kuten esimerkiksi ripari. Kesällä voitin Demin kilpailusta liput Britney Spearsin keikalle, syksyllä tuli tehtyä päivä Tukholmassa -reissu ja marraskuussa oli Paramoren konsertti. Koko vuoden voisi tiivistää kahteen asiaan: Paramore ja Paavo Pesusieni. Tänä vuonna sain myös ensimmäisen oman tietokoneeni. Se oli vanha, käytetty pöytäkone ja käyttöjärjestelmänäkin oli Windows XP, mutta ainakin se oli mun oma kone.

2009 was a good year, I could maybe even call it the best year of my life this far. This year included so many unforgettable moments, for example the confirmation camp. In the Summer I won tickets to see a Britney Spears concert, in the Autumn I went to Stockholm for a day and in November there was a Paramore concert. The whole year could be summed up to two things: Paramore and SpongeBob SquarePants. This year I also got my first own computer. It was old, used desktop one and the operating system was Windown XP, but at least it was mine.

2010 oli myös kiva vuosi. Keväällä otettiin vielä viimeiset ilot irti yläasteesta ja syksyllä mentiikin sitten lukioon. Yksi vuoden parhaista jutuista oli toukokuussa ranskanryhmän kanssa tehty reissu Nizzaan ja Monacoon. Siihen reissuun mahtui monta unohtumatonta hetkeä, muun muassa etanoiden syönti sekä formuloiden korvia särkevä ääni. Tämän vuoden kesällä olin myös ensimmäisessä kesätyössäni isosena seurakunnan leirillä. Se leiri kesti konaisuudessaan jopa kaksi päivää, mutta saipahan edes vähän työkokemusta.

2010 was also a nice year. In the Spring I was still enjoying the lower secondary school and in the Autumn I started the upper secondary school. One of the best things of the year was the trip to Nice and Monaco with the French group in May. There's so many unforgettable memories from that trip, including eating snails and the incredibly loud noise of F1 cars. In the Summer of this year I had my first summer job working at the congregational kids' camp. That camp only lasted for two days, but at least I got some working experience.

2011 vuoden keväällä sain mun järkkärin, Canon EOS 500D:n, joka mulla on edelleekin käytössä. Kesällä tehtiin koko perheen voimin viikon reissu Kreikan lämpöön Korfulle. Tällä reissulla poltin otsani, kuten kuvasta ehkä saattaa huomata. Samana kesänä olin myös ihan kunnon kesätöissä kasvien parissa. Niistä töistä tienatuilla rahoilla tulikin sitten heti ostettua uusi puhelin ja parin kuukauden päästä vielä läppäri.

2011. In the Spring I got my DSLR, Canon EOS 500D, which I still use. In the Summer my whole family went for a holiday in the island of Corfu in Greece. On that trip I burned my forehead, as you may be able to see in the picture. In the same Summer I had a proper summer job working with plants. With the money I earned I bought a new phone and a laptop.

2012 oli se maaginen vuosi kun täytin 18. Syksy olikin sitten biletystä melkein joka viikonloppu. Keväällä aloitin autokoulun ja syyskuussa olikin sitten kortti taskussa. Keväällä sain vihdoin kuvataidekoulunkin loppuun. Kesällä olin töissä kolmessa eri paikassa.

2012 was the magical year when I turned 18. The Autumn was just pure partying almost every weekend. In the Spring I started learning driving, and finally in September I had my licence. In the Sping I also graduated from the art school. In the Summer I had three different jobs.

2013 oli vuosi johon mahtui kaikenlaista. Alkuvuodesta oli ylioppilaskirjoituksia, sekä yhteishaku, joka hiukan saattoi aiheuttaa stressiä, koska mulla ei ollut hajuakaan mitä haluan tehdä isona, ja lukion politiikkahan oli, että jos välivuoden joudut pitämään, niin elämäs on ohi, eikä susta tuu ikinä mitään. Eihän se oikeasti ollut niin, vaan välivuosi oli ihan hyvä juttu. Kesällä oli sitten ylioppilasjuhlat. Vuoden aikana tuli myös kärvisteltyä töissä, jotka ei ollut ihan niitä mun unelmaduuneja.

2013 was a year with a lot of different things. At the beginning of the year there were the matriculation exams, and the time to apply for further education, which was quite a stress, since I had no idea what I wanted to be when I grow up, and my school wasn't very supportive of gap years. Despites that, the gap year turned out to be a good thing. In the Summer I finally had the graduation party. During this year I spent some time in jobs that weren't really my dream jobs.

2014 oli isojen muutosten vuosi. Ensimmäisenä tuli leikkautettua otsatukka, joka oli kyllä yks parhaista päätöksiä ikinä, sillä oli se pitkänä roikkuva etutukka vaan niin kamala. Alkuvuoden tein töitä pyykinpesun parissa. Kesällä sain tietää, että pääsin ammattikorkeakouluun opiskelemaan liiketaloutta, ja elokuussa olikin sitten edessä muutto uudelle paikkakunnalle. Syksy menikin sitten totutellessa asumaan yksin sekä opiskelijatapahtumissa juostessa. Marraskuussa jouduttiin sanomaan rakkaalle koiralleni Jepelle hyvästit.

2014 was a year of big changes. First I decided to get my bangs cutted, and that was like the best decision ever, that's how much I hated the long, droopy fringe. At the beginning of the year I worked washing laundry. In the Summer I found out, that I was accepted to stydy business administration in an university of applied sciences. In the August it was time to move out to a new city to live on my own. The autumn went with learning to live on my owm and running in different student events. In November I had to say goodbye to my beloved dog Jeppe.

2015 vuoden alussa perheeseen toivotettiin tervetulleeksi karvainen prinsessa nimeltä Pyry. Keväällä värjäsin tukan taas pitkästä aikaa punaiseksi. Se väri sai kyllä haalistua aika äkkiä. Kesällä tuli käytyä Nizzassa, sekä pestyä taas vähän lisää pyykkiä. Muu vuosi meni sitten opiskelijaelämää vietellessä. 

2015. In January our family welcomed a hairy princess called Pyry as a part of the family. In the spring I dyed my hair red after being brunette for a few years. That colour faded quite quickly though. In the Summer a went to Nice for couple of days and washed some more laundry. Rest of the year I was just living the student life.

2016 oli matkustelun vuosi. Tänä vuonna tuli käytyä ensin keväällä Amsterdamissa, Birminghamissa ja Lontoossa. Kesällä tuli vierailtua Milanossa ja loppuvuodesta tuli vielä tehtyä pikainen visiitti Tallinnaan. Muuten vuosi oli hyvin edellisen kaltainen: kesällä olin töissä pesulassa ja muun vuoden opiskelin.

2016 was a year of travel. In the Spring I visited Amsterdam, Birmingham and London. In the Summer I went to Milan for a few days and at the end of the year I made a quick visit to Tallinn. Otherwise the year was pretty much like the previous one: working at the laundry in the Summer and studying for the rest of the year.

2017 oli vuosi jolloin aloitin blogin kirjoittamisen. Tähän vuoteen mahtui myös pari reissua ulkomaille: keväällä Tukholmaan ja joulukuussa Kööpenhaminaan. Opiskelut olivat jo loppusuoralla, eikä koulussa istumista ollut kuin parin ensimmäisen kuukauden aikana. Kesä meni työharjoittelussa toimistossa, ja syksyllä kirjoittelin opparia. Alkuperäinen tavoite oli valmistua vuoden loppuun mennessä, mutta se pääsi vähän venähtämään seuraavan vuoden puolelle. Tänä vuonna olin hiusvärin puolesta blondimpi kuin koskaan ennen.

2017 was the year when I started writing my blog. This year also contained a couple of trips abroad: to Stockholm in the Spring and to Copenhagen in December. I was pretty much done with my studies, I only had to sit at school for the couple of first months of the year. In the Summer I was interning at the office and in the Autumn I was writing my thesis. The original plan was to graduate by the end of the year, but it went a bit overdue. Hairwise I was blonder than I've ever been. 

First favourites of the year

Aika esitellä alkuvuoden suosikkijuttuja. Tuntui, että ihan hirveästi näitä ei ollut kertynyt, mutta kyllähän tässä sellainen satsi on, että postauksen sai aikaiseksi. Viime aikoina olen viettänyt melko paljon aikaa kotona, joten en ole meikannut läheskään joka päivä, ja silloin kun olen, olen yrittänyt käyttää loppuun tuotteita, jotka mulla on ollut jo jonkun aikaa, eikä välttämättä ole niitä ihan lemppareita. Sama koskee myös vaatteita, sillä kotona ollessa tulee lähinnä käytettyä collegehousuja ja jotain kulahtanutta paitaa. Siitä syystä nämä tämän kertaiset suosikit painottuvat ihonhoitoon ja ruokaan.

Time to show some favourites from the beginning of the year. I felt like I didn't have many of these this time, but guess there's enough for a blog post. Lately I've spent a lot of time at home, so I haven't been wearing a lot of makeup, and when I have been wearing , I've been using products that I've had for a while and are not necessary the nicest ones. Same goes with clothing, because all I wear at home is sweatpants and an old top. So that's why these favourites are mainly skincare or food.

Oon tämän kanssa ehkä vähän jälkijunassa, sillä Lumenen Valo Glow Boost hyaluronitiivistettä ja sen edeltäjää on hehkutettu kaikissa blogeissa jo useamman vuoden. Itse ostin tämän vasta viime vuoden lopussa, kun se sattui Tokmannilla olemaan tarjouksessa. Alkuun en ihan hirveästi tälle lämmennyt, mutta jonkun ajan kuluttua aloin huomaamaan eron. Iho näyttää terveemmältä ja hyvin kosteutetulta, ainakin läheltä katsottaessa. Tuskin maksaisin tästä sitä lähemmäs kolmenkympin normaalihintaa, mutta noin viidentoista euron tarjoushinnalla sen kyllä kotiuttaa ihan mielellään.

I'm a bit late with this one, since Lumene Valo Glow Boost hyaluronic essence has been raved about in every blog for a few years. I only bought this at the end of last year when it was on offer. At first, I felt like it was doing nothing, but then I started seeing some difference. My skin looks healthier and well hydrated, at least when looking at from close. I don't think I'd pay the full price, which is almost 30€, but when it's on offer for half off, it's worth buying.

Vaselinen aloe vera huulirasva on yks niistä tuotteista, jotka on ollu mulla jo jonkin aikaa ja oon nyt koittanu käyttää loppuun. Ostin tän joskus lukioaikoina, enkä olen sen ajan jälkeen käyttänyt ennen kuin nyt viime viikkoina. Onhan se jo vähän vanha, mutta sen koostumus ei ole muuttunut, eikä pakkauksesta edes löydy sitä purkin kuvaa, joka kertoo sen suositellun käyttöiän. Tää kosteuttaa tavallista puikkohuulirasvaa enemmän, joten on tälleen talvella se on erittäin hyvä. Yleensä käytän tehokkaampaan huulten kosteutukseen Elizabeth Ardenin Eight Hour Creamia tai Clarinsin huuliöljyä, mutta ne kaks on melko hintavia, kun taas Vaseline maksaa vain pari euroa. Mikäli siis sitä enää edes myydään missään. Ainoa huono puoli on, että koska tätä levitetään sormin, menee se aina kynsien alle, varsinkin kun tuotteesta on enää reunat jäljellä.

Vaseline aloe vera lip balm is one of those products, that I've had for a while and been trying to use up. I bought this back in upper secondary school, and hadn't used it since, until few weeks ago. It it quite old, but the texture or anything else hasn't changed. This moisturizes more that a normal stick lip balm, so this is good for the winter. Usually when my lips need extra hydration, I use either Elizabeth Arden Eight Hour Cream or the Clarins lip oil, but those two are quite pricey, and the Vaseline one only costs a couple of euros. As long as it is still available. The only downside is, that since this is been used with fingers, it goes under nails, especially when all there is left is the edges.

Organic Shopin vartalokuorintoja hehkuttaa kyllä kaikki, jotka niitä on kokeillut. Enkä kyllä ihmettele yhtään, on ne kyllä hintansa arvoisia ja enemmän. Mun omistama organic mango & sugar tuoksuu hyvälle, tekee ihosta pehmeän ja sen kuorivat rakeetkin ovat juuri sopivan kokoisia. Että suosittelen kyllä kokeilemaan, neljä euroa ei ole ollenkaan paha hinta.

The Organic Shop body scrubs are raved about by everyone who has tried them out. And it's no wonder, since they are so worth their price and more. The organic mango & sugar one that I own, smells nice, makes the skin feel soft and the scrubby bits are just the right size. So I really recommend to try these out, since the price of four euros is not bad at all.

Ostin We Care Iconin Expert Face Blending Sponge -meikkisienen ensimmäisen kerran joskus viime keväänä tai kesänä muistakseni, ja nyt tammikuussa ostin toisen. Ensimmäinenkin on ihan hyvä, mutta tämä uudempi on vielä parempi. Ensimmäinen on makuuni vähän turhan pehmeä, eikä se lähde puhtaaksi liian helpolla. Tämä toinen taas on pehmeydeltään ja kiinteydeltään juuri sopiva, ja peseytyykin helposti. Jos verrataan aitoon ja alkuperäiseen Beautyblenderiin, jonka hankin joskus pari vuotta sitten, on tämä lähes identtinen, ainoana erona että We Care Iconista ei irtoa pinkkiä väriä pesun yhteydessä. Ostin viime syksynä sen marmorikuvioidun Beautyblenderin, ja se on kyllä ihan kuraa. Kosteanakin se imee meikkivoidetta itseensä kuin sieni (hehheh), tuntuma on omituinen, eikä se lähde edes puhtaaksi millään. Ilmeisesti muuttunut koostumus ei koske pelkästään marmorikuvioitua versiota. Että tämän kokemuksen perustella en näe itseäni ostamassa enää aitoa Beautyblenderiä, vaan hankin ennemmin näitä halvempia, näitä kun saa yhden Beautyblenderin hinnalla kolme.

I bought my first We Care Icon Expert Face Blending Sponge last year Spring or Summer, can't remember, and the second one now in January. The first one was just fine, but this newer one is even better. The first one is a bit too soft for my liking, and it doesn't come clean that easily. This second one's softness and density are perfect, and it comes clean so easy. If compared to the authentic Beautyblender, which I bought a couple of years ago, this one is pretty much identical, the only difference being that the We Care Icon one doesn't bleed pink colour in every wash. Last autumn I bought the marble printed Beautyblender, and I have to say that that one is just not good. Even when damp it soaks up so much foundation, it has a weird feel to it and there's no way of getting it completely clean. And I quess the changed texture is not just about the marble one only. So with this experience I don't see myself buying another Beautyblender, I'm rather gonna purchase these more affordable ones, since for the price of one Beautyblender, I can get three of these.

Maraboun Pigall oli mun suosikkisuklaapatukka jo monta vuotta sitten, mutta sitten se katos kauppojen hyllyiltä. Mutta nyt se on tullut takaisin! Ensin se ei vaikuttanut yhtä hyvältä kuin silloin ennen, mutta kummasti näitä on kyllä tullut kannettua kotiin kauppareissulta jo usempana kertana. Päältä se on sulkaata ja sisällä on pehmeä, pähkinäinen täyte, oikein hyvä yhdistelmä. 

Marabou Pigall used to be my favourite chocolate bar years ago, but then it disappeared from the shops. But now it has come back! At first it didn't think it was as good as it used to be, but somehow I've ended up carrying these home from a grocery for multiple times. On the outside it's chocolate, and on the inside there's a soft, nutty filling, a very good combo.

Viime kuukausien aikana olen yrittänyt kuluttaa teekokoelmastani niitä tylsiä, ei niin lemppareita makuja. Yellow label ja earl grey kuitenkin alkoi jo pikkuhiljaa kyllästyttää, joten nappasin kerran ässästä mukaani Twiningsin teepakkauksen, jossa oli muutamaakin eri makua. Niistä parhaiksi osoittautua vanilja ja omenakanelirusina. Näistä omenakanelirusina on suosikki jo monen vuoden takaa, mutta vanilja on vähän uudempi tuttavuus. Täytyisi joskus muistaa ostaa kokonainen pakkaus jompaa kumpaa näistä. Sen kyllä sanon, että näissä on pussien koko kasvanut parin viimevuoden aikana, joten nämä ei mahdu mun hienoon teelaatikkooni niin hyvin kuin vanhat pussit mahtuivat.

During the past few months, I've been trying to use those boring, not my fave, flavours from my tea collection. I started to get a bit bored of the yellow label and earl grey, so I picked up a pack of Twinings teas with a few different flavours. The best of those ended up being the vanilla and the apple, cinnamon & raisin ones. Out of these, the apple, cinnamon & raisin I've liked for many years, but the vanilla one is a newer acquaintance. I should remember to buy a full pack of either one of these sometime. The one thing I have to say, is that in the past couple of years the size of the bags has grown, so they don't fit into my fancy tea box as well as the old ones did.

Tää on hyvin random, mutta siis ruokakerma. Syön kanaa enemmän kuin punasta lihaa, ja oon vasta nyt keksinyt että kanaa voi syödä myös kastikeen muodossa. Meillä on kotikotona syöty kana aina "kuivana" eli sellasenaan, joten samalla linjalla oon jatkanut myös pois kotoa muutettuani. Yksin kun asun, niin usein syön samaa ruokaa useamman päivän putkeen, ja kuivana ruoka alkaa kuivua jääkaapissa, mutta kastikeena syöntimukavuus pysyy parempana pidempään. Yleisin versio mulla kanakastikkeesta on paketti Atrian guajillo-chili fileesuikaleita, noin puolikas paprika ja purkki kuvassa näkyvää kermaa.

This one is a very random one, but a cooking cream. I eat chicken more than I eat red meat, and I've only just realized that chicken can be eaten in a form of a sauce. At home, chicken has always been eaten "dry", as the way it is when fried, and that has been the way for me to continue after moving out. Since I live alone, I often eat the same food for a couple of days in a row, and when dry, the food starts to dry up faster in the fridge, but when it's a sauce, it stays nicer to eat for longer. My usual way of making a chicken sauce is to use a packet of chili flavoured chopped chicken, half a bell pepper and a can of the cream in the picture.

Viimeisenä popsocket eli puhelimenpidike tai miten ikinä se suomentuukaan. Ensalkuun kun sen kuoreen liimasin, tuntui se hirveältä möhkäleeltä sormien välissä, mutta äkkiä siihen tottui, ja nyt en osaisi olla ilman. Tämä ehkäisee myös älypuhelinpikkusormen syntymistä. Tilasin tämän Wishiltä, koska en muualtakaan löytänyt nättiä, omaan makuun sopivaa, vaan kaikissa oli jotain donitsien tai ananasten kuvia, tai sitten vähintään toi keskiosa oli musta. Plussaa myös siitä, että sitä voi heijastavan pääliosan johdosta tarvittaessa käyttää myös peilinä.

Lastly a popsocket aka a phone grip. When I first stuck it up on my phone, it felt like a big chunk between my fingers, but then I got used to it, and now I can't live without it. This also prevents me from getting a smartphone pinky. I ordered this from Wish, since it was the only place I found a pretty one from. All the other ones had like pictures of donuts or pineapples or at least the middle bit was black. And since the top is reflective, it can be used as a mirror in need.

Throwback: 2013 phone pics

VAROITUS tämä postaus on todella pitkä! Nyt kun on ollut aikaa, oon käynyt läpi mun Onedriven kuvakansioita poistellen tärähtäneitä ja epätarkkoja hutiotoksia, jotka sinne ovat automaattisesti tallentuneet. Olen käyttänyt kyseistä palvelua puhelinkuvien tallentamiseen toukokuusta 2013, joten materiaalia on kertynyt. Siinä samalla kun kuvia selailin, latasin sieltä koneelle "muutamia" kuvia blogissa jaettavaksi. Aloitetaan nyt vuoden 2013 kuvista, joita on siis toukukuusta eteenpäin. Varmaan jossain vaiheessa postaan puhelinkuvia myös vuosilta 2014, 2015 ja 2016, mutta saatan jakaa ne useampaan osaan tai sitten valita vain parhaimmat palat, sillä koko vuoden kattava postaus on melko tuhti. Nämä 2013 on otettu Nokia Lumia 620:llä, joten kuvanlaatu on huikea.

Pääsin ylioppilaaksi!

Vastaan tuli hyvin paljon kuvia, jotka aiheutti "Wtf, miksi tääkin kuva on ikänä otettu?" -reaktion. Tää kuva osittain syödystä banaanista on yksi niistä.

Hesellä tuli joskus käytyä viikoittain. Nyt en ole tainnut tänä vuonna käydä vielä kertaakaan. 

Vuonna 2013 oli näemmä ihan kunnon kesä. Oispa tänäkin vuonna.

Siivoojan kärryjä ei oo kyllä yhtään ikävä.

Peukku-emojin käyttö ois ollu liian helppoa, joten usein tuli sitten lähetettyä kuva omasta peukalosta. Luovuutta vai pelkkää tyhmyyttä? Näitä kuvia on ihan liikaa.

Baarissa tuli tilattua aina kaikkia hienoja drinkkejä. Nykyisin tilaan jotain hanasta tai lasin valkkaria.

Cliniquen ripsarit 💚. Voi miksi high definition lashesin valmistus lopetettiin, siinä oli siistein harja ikinä.

Ulkoisesti en ollut parhaimmillani vuonna 2013. Mun iho ei oo koskaan ollut huonommassa kunnossa, kuin silloin. Tukkakin oli aika kamala, etuhiukset oli niin pitkät, että ne valui koko ajan silmille, tai sitten ne oli pinnin avulla ylhäällä. Värikin oli turhan tumma, ei tosin ihan musta vaikka kuvassa siltä näyttääkin. Puhelimen etukamera vaan kovin usein tykkäsi tehdä mun hiuksista joko mustat tai violetit.

Jeppe ja Kukka oli vielä hengissä. 🐶🐰

Mikäköhän mielenhäiriö oli pukeutua päästä varpaisiin inhokkiväriini, khakinvihreään?

Jos jotain kiinnostaa mikä oli bensalitran hinta lokakuussa 2013, vastaus löytyy ylläolevasta kuvasta.

Nämä kaksi lukeutuu edelleenkin niihin päivittäin käytettäviin tuotteisiin. Tosin nykyisin käytän Cliniquen kasvosaippuasta asteen miedompaa versiota ja Nivean pakkaus on kerinnyt muuttua jo moneen kertaan.

Tälläistä löytyi soittolistalta syksyllä 2013. Kyseinen soittolista löytyy täältä.

Noi collegehousut on mulla edelleen, tosin niistä löytyy aika monta reikää..

Tää on kyllä ehdottomasti yks parhaista kuvista, mitä oon ikinä puhelimella ottanut. Eikä tätä ole edes muokattu yhtään. #nofilterneeded

Alotettiin äitin kanssa virkkaamaan peittoa isoäidin neliöistä. Ei se taida vieläkään olla valmis.