September Through My Phone

1. Vielä kesän viimeiset kukkakuvat. 🌺

2. Suoristin hiukset. Menin ulos. Ulkona oli märkää. Hiukset meni kiharaksi ja pörröiseksi. Story of my life. Ja tämä kuva on siis otettu ennen, kuin menin ulos.🌧️

1. Vaikkei kuvasta ehkä erotakaan, niin kakku on porkkanakakku. Omalla pihalla kasvaneista porkkanoista tehty. 🥕

2. Bussilla Helsinkiin. Mun edessäolevalla penkillä istui n. kaksivuotias poika, joka nuoli bussin ikkunaa. Kyllä, luit oikein. Yök. 🚌

1. Pari auringonkukkaa. Auringonkukkakausi meni kyllä multa ohi melkein kokonaan tänä vuonna. Ei niitä oikein tullut vastaan missään, enkä tiedä, olisiko jossain lähiseuduilla edes ollut mitään nättia auringonkukkapeltoa. 🌻

2. Mun 50mm linssi hajos. Tai no, toimiihan se ihan hyvin, jos vain jaksaa käynnistää kameran uudelleen joka kuvan jälkeen. No mutta seitsemän vuotta oli kyllä ihan hyvä käyttöikä satasen linssille, joka oli kuitenkin aktiivisessa käytössä. Noin halpaa objektiivia ei kannata korjauttaa, joten tilasin uuden. 📷

1. Bongasin tän uutuudeen K-Ruoka-sovelluksesta, ja pakkohan sitä oli testata. Ihan hyvä, mutta Napoli on näistä kuppiruoista edelleen mun suosikki. 🍝

2. Peargoniakin kukkii paremmin, kun koko kesänä. Se oli ihan nätti ostohetkellä, mutta melko pian kukat ja iso osa lehdistäkin muuttui ruskeiksi. Heti kun tuli syksy, niin se päätti sitten herätä henkiin. 🌸

1. Syksyn ekat punaiset lehdet on parhautta. Montakohan kertaa saan mahdutettua vaahteranlehti-emojin tähän postaukseen? 🍁

2. Jollain oli taas karvanlähtöaika. Hyvähän ne karvat on tässä vaiheessa vuotta pudottaa, kun ei sitä ylimääräistä karvakerrosta ainakaan lämmittämään tarvita. 🐶

1. Ja tämä kynsilakanpoistoainepurkki lensi roskiin tämän käyttökerran jälkeen. Kuva varmaan kertoneekin miksi. 💅🏻

2. Miksi etsiä Netflixistä jotain uutta katsottavaa, kun sen yhden ja saman sarjan voi katsoa viiteentuhanteen kertaan? 📺

1. Lauantaihin kuuluu suklaa ja kynsien lakkaus. 🍫

2. Vaalea neule ja leopardipanta on kyllä yks tämän kuukauden lempparikomboista. Ihan kivaa vaihtelua kokomustille asuille. 🧶

1. Farkkutakin saanee laittaa jo kaappiin odottamaan kevättä ja lämpimämpiä kelejä. 👱🏻‍♀️

2. Sibelius fantasia oli tänä vuonna vähän pettymys. Edellisiin vuosiin verrattuna kokonaisuus oli kehnompi, musiikki tuli nauhalta, ja valotkin oli jotenkin mitäänsanomattomat. Ihmisiäkin oli liikkeellä viime vuosia vähemmän, lieneekö huono sääkin vaikuttanut. En edes viitsinyt ottaa oikeaa kameraa mukaan, kun etukäteisinfosta ja säästä johtuen odotukset eivät olleet korkealla. 🔦

1. Lähes tulkoon joka syksy tulee laitettua Instagramiin lähes samanlainen kuva vaahteranlehdestä. Toinen kliseinen syksy kuva on jalat pudonneiden lehtien seassa ylhäältäpäin kuvattuna. Sellaista kuvaa mulla ei tältä syksyltä vielä olekaan, mutta eiköhän asia ehditä vielä korjaamaan. 🍁

2. Edellisen kampaajakäynnin jälkeen vaan suoristin mun hiukset monen viikon ajan. Pitkän ajan jälkeen kiharat näyttääkin kivalta. Ja kiharan tukan kanssa tuo leopardikuvioinen hiuspantakin näyttää kivemmalta, koska panta on aika muhkea, niin se vaatii kaverikseen myös muhkean tukan. 🐆

1. Kuppi teetä parvekkeella. Ne on kyllä melko harvassa ne kelit, kun parvekeella on sopiva olla. Yleensä ne parhaimmat ajat parvekkeiluun on huhtikuussa ja syyskuussa, kesällä on liian kuuma ja talvella liian kylmä. Syksyn tulon huomaa myös siitä, että parvekkeella ei pysty enää kuivattamaan pyykkejä. ☕

2. Mun puhelimesta löytyy aika monta kuvaa näistä samoista puista ruskan eri vaiheissa. Tässä tilanne viime viikon keskiviikkona. 🍁

1. Se on jännä, miten eri vaiheissa ruska on eri paikoissa. Mun työmatkalla ruska näyttää jo tältä. Sitten meen kameran kanssa ihan paniikissa vähän kauemmas, kun pelkään, että ruska on jo melkein ohi, enkä oo vielä kerinny ottaan kuvia. Ihan vaan todetakseni, että muualla on ihan vihreetä vielä. Kaipa se riippuu puulajista, ja tuntuu, että kaupungin kaikki vaahterat joko näkyy kodin tai työpaikan ikkunoista, tai on näiden kahden paikan välillä. 🍁

2. Ja tässä on syy sille, miksi tämän postauksen julkaisu meni melko myöhään. Oli pakko mennä kuvaamaan vaahteroita, ennen kuin oli liian myöhäistä. Oikeastaan piti mennä jo viime viikolla parinakin päivänä, kun töistä kotiin kävellessä oli tosi nättiä ja pilvetön taivas. Mutta kun kotiin saapuessa oli nälkä, niin piti syödä ensin. Ja eikös sitten tietenkin taivas ollut ihan pilvinen kun sain lautasen pois. Tänään oli sitten pakko mennä, vaikka keli olikin pilvinen ja kostea, kuten hiuksista saattaa huomata. Mutta ainakin lehdet oli vielä puissa. 📷

Throwback: 9-12/2016 phone pics

Syksy on paras vuodenaika ja vuonna 2016 se näytti tältä. Tää postaus on ollut mulla luonnoksissa valmiina viime lokakuusta asti, joten eiköhän ole aika painaa Julkaise-nappia. Tämän postauksen myötä saadaankin throwback-puhelinkuvien postaussarja päätökseensä. Sarjan aiemmat postaukset löytää throwback-tunnisteen alta.

Kellastuneiden kangaskenkien pelastus on valkoinen akryylimaali.

Se ainoo kerta, kun oon mun meikissä käyttäny glitteriä.

Kuvia Ja Ajatuksia Kertakäyttökamerasta

Ostin tässä kuukausi sitten Clas Olsonilta kertakäyttökameran testiin. Sen ainoan Fujifilmin mallin, jota saatavilla kyseisessä kaupassa oli. Koskaan aikasemmin mulla ei oo kertakäyttökameraa ollut, eikä filmille kuvaaminen muutenkaan ole tuttua puuhaa. Kertakäyttökamera on helppo tapa kokeilla filmikuvausta, joskaan ei mikään kovin halpa sekään. Kamera itsessään maksoi muistaakseni n. 13€ ja tähän päälle kuvaliikkeestä kehitys 9,90, kuvien siirto 9,90 ja muistitikku 9,90, koska mulla ei ollut omaa tikkua mukana. Paperikuvia en ottanut ollenkaan, pelkät digit vain. Kameran tietojen mukaan sillä olisi pitänyt saada otettua 27 kuvaa, mutta mulla on kylläkin vain 26 kuvatiedostoa. Yhdelle kuvalle tuli siis hintaa 1,64€. 

Kuvia en käsitellyt mitenkään, vaan ne ovat tässä postauksessa sellasenaan, millaisena ne sain. Ilman salamaa otetut ovat vähän tummia, kun taas salamalla otetut ovat osittain ylivalottuneita. Näistä kaikista kuvista vähiten tykkään juuri salamalla otetuista, koska salamavalo on melko kohdistettu, eli kuva on keskeltä ylivalottunut, mutta reunoilta tumma. Parhaita taas ovat ne, jotka on otettu ulkona päivänvalossa. Auringonlaskukin on harmillisesti ylivalottunut. Tarkoituksella koitin kuvata mahdollisimman monenlaisissa valoissa, jotta näkisin, millaisessa valossa kannattaa kuvata, jos joskus päädyn uudestaan kuvaamaan filmille. Alla olevat kuvat on siinä järjestyksessä, kun olen ne ottanut. Ihan kaikkia kuvia en tähän postaukseen lisännyt, osa oli liian tummia tai valottuneita, ja joistakin tilanteista taas oli useampi samanlainen kuva. Alla ensimmäisenäkin on kuva, joita on kaksi melkein samanlaista, kun ensimmäistä kuvaa ottaessa en edes tajunnut, että kamera otti kuvan, kun mitään selkeää suljinääntäkään ei kuulunut.

Oliko tämä vain yhden kerran testi vai jatkanko filmille kuvaamista? Ei kyllä varmasti jäänyt viimeiseksi kerraksi, mutta niin paljoa en innostunut, että alkaisin ihan kunnon filmikameralla kuvaamaan. Nyt syksyksi voisin ostaa toisen kertakäyttökameran, kun on ruskakin tulossa. Syksy on mun suosikkiaikaa valokuvata. Ja luulen, että ruskakuvat saattaisivat olla ihan onnistuneitkin filmillä, kun kerran parhaat kuvat tulevat ulkona päivänvalossa. Talveksi en kyllä aio filmiä ottaa, eihän silloin ole ulkona kuin lunta ja pimeetä, ja sisäkuvissa täytyisi käyttää salamaa, joka ei ole mieleeni. Kehitettäväksi vien kyllä seuraavalla kerralla johonkin paikalliseen pikkuliikkeeseen, nyt käyttämäni valtakunnallinen ketju jätti vähän kylmäksi. Mutta ei siitä sen enempää, siirrytään nyt niihin kuviin.