15.8.2017

Birthday weekend

Viime viikonloppu oli mun synttäri viikonloppu. 23 jo. Mihin tää aika menee, juurhan olin vasta ala-asteella?

Last weekend was my birthday weekend. 23 already. Where did the time go, I was just in primary school?


Perjantaina töiden jälkeen otin suunnaksi kotiseudun, jossa vietinkin melkein koko viikonlopun. Perjantai-ilta meni mökkeillessä kotopuolen kavereiden kanssa, joista osaa en ollut nähnyt sitten viime joulun. Syötiin, juotiin, vaihdettin kuulumisia, käytiin kävelyllä, heitettiin tikkaa ja pelattiin lautapelejä. Ruokaa varattiin perinteiseen tapaan ihan liikaa, mutta ennemmin niin, kuin että ois tarvinnut nälässä olla. Tikanheitossa en oikein pärjännyt, mutta Aku Ankka-pelin onnistuin voittamaan. Strategiset pelit on mun juttu, fyysiset ei :D Oli kyllä kivaa pitkästä aikaa nähdä näitäkin kavereita sekä viettää rentoo mökki-iltaa.

On Friday after work, I headed back to where I grew up, and spent most of the weekend there. Friday evening went at the summer cottage with my old friends, some of whom I hadn't seen since Christmas. We ate, drank, catched up, went for a walk, threw some darts and played board games. As usual, we reserved way too much food, but rathet that than having to be hungry. I didn't do that well in throwing darts, but I ended up winning the Donald Duck game. Stategic games are my thing, physicals not so much :D It was very nice to see those friends too after a long time and have a relaxed evening.


Lauantai, eli itse synttäripäivä, olikin ehkä se viikonlopun tylsin päivä. Käytiin iskän kans Jyskistä hakeen mulle uus kaappi kotiin. Sain lahjaks uuden imurin, nii tokihan sille piti säilytyspaikkakin hankkia. Vihdoinkin pääsin eroon siitä tehottomasta, hitaasti latautuvasta varsi-imurista. Toi uus on niin nätin värinenkin.

Olin nähnyt edellisenä viikonloppuna telkkarista jonkun ohjelman, missä leivottiin pistaasikakku, ja siitä asti tehny mieli sellasta, nii päätin sitten tehdä sellaisen synttäreiden kunniaks. Ohjeesssa tarvittiin jauhettuja pistaasipähkinöitä, mutta sellaisten löytäminen kaupasta olikin sitten helpommin sanottu kun tehty. Käytiin sekä Prismassa, että Cittarissa, mutta kummassakin kaupassa kaikki saatavilla olevat pistaasit oli kokonaisia ja kuorimattomia. Pakko oli jotain saada, nii otettiin sitte niitä. Aloin sitten kuorimaan niitä, ja eihän siitä tullu yhtään mitään, kun ne kuoret oli niin tiukassa. Pienen googlailun seurauksena päädyin sitten keittämään niitä hetken, ja sitten vasta kuorimaan ne puhtaiksi. Kyllähän se keittäminen vähän helpotti, mutta silti koko hommaan meni valehtelematta kaks tuntia. Alun perin tarkotuksena oli leipoakkin kakku jo lauantaina, mutta en sitten jaksanutkaan, varsinkin kun edellinen yö jäi vähän lyhyeksi.

Saturday, the actual birthday, was probably the most boring day of the weekend. Me and my dad went to pick up a closet for me from Jysk. I got a new hoover as a gift, so I had to get a place to put it in. Finally I could get rid of the powerless, slowly charging one. The colour of the new one is so prettyas well.

A week before, I had seen on tv a program, where a pistachio cake was made, and I had been craving for one ever since, so I decided to make one for my birthday. The recipe required chopped pistachios, but finding those from the store was easier said than done. We went to two different supermarkets, biggest ones in the city, but neither of those had any, but unpeeled ones. Had to buy those since I just had to get something. I started to peel them, but it was so hard since the shells were so tight. After little googling, I ended up boiling them for a little, end then skinning them. The boiling did help a little, but still it took me two hours without a lie to get it done. I was meant to bake the cake on Saturday, but then I was just too tired, especially since the previous night had remained a bit short.


Sunnantaina aloinkin sitten leipomaan kakkua jo heti aamupäivästä. Kakku onnistui ihan hyvin, vaikken pistaasikakkua ennen ollut tehnytkään. Ei se ihan perinteisin kakku, mutta ei liian erikoinenkaan. Iltapäivästä sitten kahviteltiin ja syötiin kakkua perheen kanssa, nyt kun, toisin kuin lauantaina, oli porukkaa paikalla enemmän kun kaks henkee. Myöhemmin sitten saavuin kauheine kantamuksineni kotiin. Jääkaappikin oli jäänyt ihan tyhjäksi viikonloppua vasten, niin piti sitten lähteä ruokakaupassa käymään. Tottakai onnistuin sitten ajoittamaan sen kauppareissun niin, että kaikista pahin sadekuuro sattui just siihen aikaan kun kävelin kotiin. Vaikkei matka ollut ees pitkä, olin silti ihan märkä, ja vaatteet oli kun olisin vetäny ne päälle suoraan pesukoneesta. Kengistäkin sai oikein kaataa vettä pois. Ja kaiken lisäks olin pakannut ostokset muovipussin sijasta kangaskassiin..

Kuiviin vaatteisiin vaihdettuani aloin sitten kasaamaan sitä kaappia, jonka ostin lauantaina. Yleensä tykkään kyllä kasata tollasia huonekaluja mitkä tulee littanoissa paketeissa, mutta nyt meinas mennä kyllä hermot yhdessä vaiheessa. Hyvien työkalujen merkitystä ei kyllä ymmärrä, ennen kun on ihan pakko käyttää niitä "työkaluja", mitkä tulee paketissa. Mikään mun ruuvimeisselin pää ei ollut sopiva, niin mulla meni kokonainen tunti kahdeksaan ruuviin. Sit kun vihdoin sain rungon jotenkuten kasaan, luovutin ja jätin hyllyn ja oven kiinnityksen suosiolla maanantaille.

On Sunday I started baking the cake right from the morning. The cake turned aroud pretty well, even though I had never baked a pistachio cake before. Not the most traditional cake, but not too abnormal either. In the afternoon, we ate cake and had coffee with my family, since unlike on Saturday, there were more than two people at home. Later I arrived home with a massive amount of stuff. The fridge had been left empty, so I had to make a visit to the supermarket. Of course I managed to time that so well, that I was pouring rain so hard when I walked home. Even thought it wasn't a long walk, I was so wet and it felt like I had put my clothes on straight from the washing machine. I could even actually pour water out from my shoes. And after all this, I had packed my groceries into a canvas bag instead of a plastic one..

After changing into dry clothes, I started to build up that cupboard I had bought on Saturday. Usually I like to build flat pack furniture, but this one almost drove me grazy. You don't even realize the impostance of good tools, until you have to use the "tools" that come with the package. None of my screwdriver heads fitted, so it took me an entire hour to screw eight screws. When I finally had somehow gotten the frame together, I gave up, and left the shelf and the door for Monday.


Hyvä niin, sillä en ois mitenkään saanut sitä kasattua loppuun sunnuntaina, koska oven saranoihin tarkotetut ruuvit oli niin paksuja, ettei ne mahtunu mitenkään niistä metalli rei'istä. Maanantaina töiden jälkeen kävin sitten Clas Olsonilta hakemassa pienen pussin sopivan kokosia ruuveja, ja vihdoin sain sitten koko kaapin kasaan. Vähän se ovi kyllä irvistää, kun tarkkaan kattoo, mutta enpä muuta oottanutkaan niin halvalta kaapilta. Loppuilta menikin sitten jälkiä siivotessa. Kaiken kaikkiaan kiva viikonloppu, vähän rankka ilmeisestikin, kun vielä näin tiistainakin väsyttää.

That was a right decicion, since there hadn't been no way I could've finished it on Sunday, since the screws that were meant for the hinges, were so thick that they didn't fit through those metal holes. So on Monday after work I went to Clas Olson to pick up a small bag of right sized screws, and finally I got the closet together. The door is a tiny bit wonky if you look closely, but I didn't expect anything else from a cupboard that cheap. Rest of the evening I spent cleaning up the mess I had made. So all in all very nice weekend, little rought apparently, since even on this Tuesday I'm so tired.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti